riverton a k sotkeutuu

Stein Rivertonin salapoliisiromaanin kansi. Kirja on julkaistu vuonna 1942. Kuva Huuto.netistä.

Asbjørn Krag oli kirjoittajanimeä Stein Riverton käyttäneen norjalaisen lehtimiehen ja kirjailijan Sven Elvestadin (1884-1934) luomus. Törmäsin Kragiin ensi kerran Astrid Lindgrenin Kalle mestarietsivä -kirjoissa. Krag-kirjoja käännettiin 1910-1940-luvuilla suomeksikin 13 kappaletta.

Elvestad, alunperin Kristoffer Elvestad Svendsen, syntyi vaatimattomiin oloihin Fredrikshaldin pikkukaupungissa Ruotsin rajan lähellä. Hän kävi kansakoulun ja isän ja vanhemman veljen lähdettyä merille joutui etsimään sekalaisia töitä. Näistä ajoista Elvestad on kertonut tarinoita, joissa kynäilijän fantasiat sekoittuvat totuuteen. Jonkin ajan päästä hän kyllästyi, varasti työnantajaltaan matkakassan, vaihtoi nimeä ja nosti kytkintä. Kristiania ja Tukholma olivat kunnianhimoisen nuoren miehen makuun. Rakkaus kahviloihin, hotelleihin ja boheemeihin taiteilijapiireihin näkyy vahvasti Elvestadin tuotannossa.

Elvestad ryhtyi toimittajaksi ja erikoistui rikosjuttuihin, joihin henkilökohtainen näkökulma toi draamaa ja väriä. Jo 1902 hän löi itsensä läpi kirjalla, joka tarjosi ratkaisun Skjeberg-mysteeriin. Rikosreportaasheista oli lyhyt askel salapoliisitarinoihin, jotka julkaistiin ensin lehdissä novelleina tai sarjana. 1904 Elvestad keksi kirjoittajanimen Stein Riverton (sukunimi on englantilainen käännös hänen norjalaisesta nimestään) ja samalla päähenkilöksi tarinoihin ilmestyi mestarietsivä Asbjørn Krag. Kragin mallina Elvestad käytti paria Kristianissa tunnettua poliisimiestä ja juonet noudattivat usein varsin tarkkaan Arthur Conan Doylen Holmes-tarinoiden kaavoja.

riverton tuhat rautaa

Tuhat rautaa tulessa ilmestyi suomeksi alunperin vuonna 1925. Tämä laitos on vuodelta 1938. Kuva: antikvariaatti Menec.

Krag on eläkkeelle vetäytynyt poliisi, joka on säilyttänyt hyvät suhteet virkavaltaan ja voi kutsua poliisin paikalle tarvitessaan. Ensimmäisissä kirjoissa hän on kaljuuntuva, pukinpartainen mies, jolla on vanhanaikaiset kakkulat nenällä. Hahmoonsa sopivasti hän harrastaa intellektuaalista pohdiskelua. Myöhemmin kirjojen tempo kiihtyi ja Kragkin muuttui toimeliaammaksi ja kovapintaisemmaksi. Elvestadin toinen salapoliisihahmo on 1908 luotu Knut Gribb, joka käy jatkuvaa kamppailua kavalaa Thomas Ryeriä vastaan. Gribb-tarinat Elvestad kirjoitti nimellä Kristian F. Biller. Jälkeenpäin osa Gribb-tarinoista on muutettu Krag-tarinoiksi, joka osaltaan selittää Kragin muodonmuutosta.

Elvestad julkaisi yli sata rikosromaania. Varsinkin alussa hänen tahtinsa oli kova, 1905-1915 ilmestyi kuusikymmentä kirjaa. Ymmärrettävästi teosten taso vaihteli suuresti. Muutamat lukemani Krag-romaanit eivät vakuuta omaperäisyydellään. Björk on myös lukenut niitä ja ilmaisee romaanissa Yön sydän on jäätä pelkonsa siitä, että hänen nuori ystävättärensä Ida Helander vertaisi häntä Kragiin.

Pahin oli se tölväys Sherlock Holmesin saappaista… lapsellista. Lapsi Ida vielä olikin. Lapsi, vaikka tahtoi käydä aikuisesta.

Onneksi sentään Sherlock Holmes. Eikä Asbjörn Krag. Mikä mestarisalapoliisi se on, joka osaa tehdä päätelmiä vasta kun juttu on lähes ohitse ja tarvitsee jokaiseen tiedusteluoperaatioonsa legioonan verran naamioituneita poliisiapulaisia? Sherlock Holmes oli toista maata. Mutta kaikki lukivat vain tuosta norjalaisesta hölmöläisestä kertovia markan ja viidenkymmenen pennin hintaisia romaaneja, joissa oli inhottavan rumat kannet.

riverton prinssi ja kaunis näyttelijätär

Varhain julkaistujen Krag-dekkareiden kansitaide on perin harrastelijamaista. Tämä seikkailu (suomennos vuodelta 1919) on juoneltaankin köykäinen. Kuva: Huuto.net.

Elvestad oli kiinnostunut piilotajunnasta ja psykologiasta. Tämä nousee esille hänen parhaimmissa romaaneissaan. Hänen tärkein teoksensa on Jernvognen (1907, Rautavaunu), jossa psykologinen jännitys ja goottilainen kauhutunnelma ovat etualalla ja näkökulman vuoksi Kragin hahmo on yllättävän pelottava. Kirjaa ei ole suomennettu, mutta ruotsiksi ja englanniksi se on saatavana. Jo Nesbø on valinnut Rautavaunun viiden norjalaisen suosikkijännärinsä joukkoon. Kertojaratkaisu tuo mieleen Agatha Christien vuonna 1926 ilmestyneen romaanin Roger Ackroydin murha. Vaikka Elvestad oli ahkera jäljittelijä, hänen tarinansa tuli ensin. Siinä näkyy paitsi Freudin, myös ajan modernin kirjallisuuden vaikutus.

elvestad

Sven Elvestad.

Elvestad ehti tehdä paljon muutakin kuin suoltaa salapoliisiromaaneja. Hän matkusteli ja asettui ensin Ruotsiin ja sitten Italiaan Positanon kaupunkiin. Hän kirjoitti koko ajan lehtiin ja on ensimmäinen ulkomaalainen toimittaja, joka haastatteli Adolf Hitleriä: vuosi oli 1923. Vaikka Elvestad kutsui Hitleriä vaaralliseksi, hän suhtautui ihaillen fasismiin ja ”uuden ajan miehiin”, etenkin Mussoliniin. Toimittaja-kirjailijan yksityiselämä oli myrskyisä. Hän oli valtavan kokoinen ja muutenkin äärimmäinen: hän oli 197 cm pitkä, painoi yli sata kiloa ja tupakoi ja joi hillittömästi. Hän oli niin likinäköinen, että havainnoi maailmaa välillä kirjaimellisesti sumun läpi. Alkoholi vei hänet hautaan 1934 eikä hän ehtinyt nähdä, millä tavalla uuden ajan miehet panivat Euroopan asiat sekaisin. Norjassa huomiota herättänyt elämäkerta väittää, että hän oli paitsi homoseksuaali, myös pedofiili. Tiedä häntä. Monet asiat näyttävät jälkikäteen toisilta kuin silloin, kun ne tapahtuivat.

Kotimaassaan Elvestadia pidetään arvossa, ja hänen kirjailijanimellään kulkeva Riverton-palkinto jaetaan joka vuosi parhaalle norjalaiselle jännärille.