1865 n . Kruununhaka. vas. Nikolainkatu ( Snellmaninkatu) 16-10 ja 27-15. Etualalla oikealla numero 8, entinen Nuuskamyllynmäki. Taustalla Nikolainkirkko.

Nikolainkatu (nykyinen Snellmaninkatu) vuonna 1865, näkymä etelään päin. Numero 15, jossa Björk asuu, häämöttää kadun toisessa päässä vasemmalla. Etualalla oikealla numero 8, jota kutsuttiin ennen Nuuskamyllynmäeksi. Taustalla Suurkirkko, silloinen Nikolainkirkko. Kuva: kuvaaja tuntematon, Helsingin kaupunginmuseo.

Helsingin keskusta siirrettiin 1640 Vanhastakaupungista Vironniemelle. Kruununhaka, kruunun hevosten entinen laidunmaa, kuuluu tämän uuden Helsingin vanhimpiin asuinalueisiin. Soisesta niemestä on jäljellä enää nimi Vironkatu. Alueella asui ensin aatelisperheitä ja varakkaita liikemiehiä, jotka suosivat Pohjoisrantaa ja Liisanpuistikon tienoota. Kun Senaatintorille ilmestyivät 1800-luvun alussa valtioneuvoston ja yliopiston talot, kaupunginosaan muutti oppineita ja virkamiehiä. Siellä asuu myös virkamies ja lakimies Karl Axel Björk.

Björkin kotiosoite on Nikolainkatu 15. Keisari Nikolai I:n mukaan nimetty katu, joka alkaa etelässä Senaatintorilta ja päättyy pohjoisessa Siltavuorenpenkereeseen, ristittiin 1928 uudelleen Snellmaninkaduksi. Björkin kotikortteli on nimeltään Myyrä tai Maamyyrä. Sitä rajoittavat Snellmaninkadun lisäksi Vironkatu, Mariankatu ja Rauhankatu. Vain Mariankatu 18 ja Snellmaninkatu 13 on rakennettu vuoden 1921 jälkeen. Muut ovat likipitäen siinä asussa, jossa Björk niitä katseli.

Alla sarja kuvia Siltavuorenpenkereen suuntaan, joissa näkyy Nikolainkatu-Snellmaninkadun muutos.

189705 . Nikolainkatua pohjoiseenpäin kuvattuna, oikealla Nikolainkatu ( Snellmaninkatu) 17, 19, 21 ja 23, ensinmainittu Vironkadun kulmassa ( - Vironkatu 11).

Nikolainkatu vuonna 1897. Oikealla 17, 19, 21 ja 23, nro 17 Vironkadun kulmassa. Kuva: Karl Mitterhusen, Helsingin kaupunginmuseo.

1907 . Nikolainkatu (Snellmaninkatu) 19, 21, 23, 25, 27, 29. Oikealla Nikolainkatu (Snellmaninkatu) 12, yliopiston oikeuslääketieteellinen laitos. Kadun päässä Siltavuorenpenger 20, yliopiston fysiologian laitos.

Signe Branderin kuva vuodelta 1907. Vasemmalla yliopiston oikeuslääketieteellinen laitos. Kadun päässä Siltavuorenpenger 20, yliopiston fysiologian laitos. Kadulle ovat ilmestyneet raitiovaunun kiskot. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

snellmaninkatu 2014-09-30-057

Snellmaninkatu nykyisellään. Oikealla numero 15.

Nikolainkatu 15 on korttelin vanhin säilynyt rakennus, sen alkumuoto syntyi jo vuonna 1861. Arkkitehti Axel Hampus Dahlströmin kaksikerroksinen kulmatalo uusittiin ja korotettiin 1907 osin neli- ja osin viisikerroksiseksi. Sinne on asettunut matkustajakoti, joten kuka tahansa voi päästä yöpymään Björkin entisessä vuokrakortteerissa. Huoneet ovat säilyttäneet osin vanhan asunsa ja rappukäytävä on todella kaunis.

nikolaink 15 5 2014-09-30-050

2003 . Porrashuone, Snellmaninkatu 15

Porrashuone, Snellmaninkatu 15. Kuva: Kari Hakli, 2003. Helsingin kaupunginmuseo.

Naapurissa numerossa 13 on rumilus aikansa pahinta laatikkotyyliä vuodelta 1956-57. Björkin aikana sen paikalla oli Hankkijan rakennus, joka sopi paljon paremmin Säätytalon, Kansallisarkiston ja Suomen Pankin kaveriksi. Nykyisen talon alakerrassa on karaokebaari Pataässä ja sen vieressä Tieteellisten seurojen Tiedekirja-kirjakauppa. Jos olisi mitään toivoa saada tilalle ympäristöä kunnioittava rakennus, numero 13 olisi yksi kärkiehdokkaistani purettavaksi taloksi.

1956 . Snellmaninkatu 13 - Rauhankatu 15. Helsingin kauppakoulu, Kustannusosakeyhtiö Kuva ja sana. Talo purettu 1956.

Snellmaninkatu 13 – Rauhankatu 15 vuonna 1956 juuri ennen purkua. Kuva: Constantin Grünberg, Helsingin kaupunginmuseo.

snelm 13 grunberg 1958

Snellmaninkatu 13 1958. Kuva: Constantin Grünberg, Helsingin kaupunginmuseo.

Numero 15 on myös Vironkadun viimeinen talo. Sen jatkeena ovat Vironkatu 12 ja 10, molemmat jugendtyyliä, johon kuuluvat ulostyöntyvät osat ja erkkerit. Vironkatu 12 on vuodelta 1907, arkkitehtinä Richard Willman. Vironkatu 10 on Oskari Holvikiven työtä ja valmistui 1911. Siinä asuu Björkin ystävä, Helsingin Sanomien toimittaja Anton Helander vaimonsa ja tyttärensä kanssa.

vironkatu 1 2014-09-30-052

Vironkatu. Edessä Snellmaninkatu 15, sitten sen kanssa samansävyinen Vironkatu 12 ja vaaleampi numero 10. Kauimpana uusin rakennus Vironkatu 8 – Mariankatu 18 Mariankadun kulmassa.

Vironkadun ja Mariankadun kulmassa oli Björkin aikana matala empiretyylinen puutalo. Sen piirsi Gabriel Andsten vuonna 1832, ja siinä on asunut runoilija J. L. Runeberg perheineen vuosina 1834–1836. Arkkitehtitoimisto Elias ja Matti Paalanen suunnitteli paikalle uuden kivitalon, joka valmistui 1931. Mariankatu 18:n kivijalassa toimii ruokakauppa Anton & Anton. Björkin aikoihin Nikolainkadun puolella oli useita pikku ruokakauppoja.

mariankatu 18 ja 16 (rauhank 11) a e rosenbröijer 1890-1899

Mariankatu 18 ja 16. Kuva: A. E. Rosenbröijer 1890-1899, Helsingin kaupunginmuseo.

vironkatu 8 ja mariankatu 18 v 1931

Mariankatu 18 vuonna 1931. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Mariankadun ja Rauhankadun kulmassa on komealla tornilla varustettu jugendlinna, Mariankatu 16 – Rauhankatu 11. Arkkitehti Gustav Estlander suunnitteli sen 1904. Jatkosodan suurpommituksissa 1944 siihen osui yhdistetty miina- ja palopommi. Kukaan ei kuollut, mutta talon yläkerrokset tuhoutuivat täysin. Seuraavana vuonna vauriot korjattiin ja samalla taloon lisättiin kuudes kerros.

rauhankatu 11 (gustav estlander 1907-09)

Rauhankatu 11 (Mariankatu 10). Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Viereinen punatiiliornamenteilla koristettu Rauhankatu 13 edustaa eksoottisempaa jugendtyyliä ja on myös hiukan vanhempi, juuri edellisen vuosisadan lopusta. Sen suunnittelivat Bertel Jung ja Karl Hård af Segerstad. Sen seinästä löytyy kyltti, jossa lukee: ”Tässä talossa asui kotimaisen dekkarin klassikkohahmo komisario Palmu. Mika Waltari kirjoitti vuosina 1939-62 kolme Palmu-romaania, jotka Matti Kassila ohjasi elokuviksi 1960-luvun alussa. 12. 5. 2005 Suomen dekkariseura ry.” Suomi-filmin tunnetuimman poliisikomisarion kotiosoitteen ratkaisi Palmu-elokuvien kuvauspaikkoja tutkinut Jari Lehessaari. Hän löysi numero 11:sta rappukäytävän, joka esiintyy Kaasua, komisario Palmu -elokuvan lopussa.

rauhankatu 13 1890-1899

Rauhankatu 13. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

palmu rauhankatu 11 rapussaPalmu muistaa, että on jättänyt kahvipannun tulelle, kiiruhtaa apulaisineen kotiinsa ja tulee samalla paljastaneeksi myöhemmän ajan salapoliisille, missä asuu. Aivan sattumalta tulin majoittaneeksi oman salapoliisini samaan kortteliin!