Esittelen tänään jälleen naispuolisen filmitähden, jonka aktiivisin ura sijoittuu Björk-romaanieni tapahtuma-aikaan. Romaanissa Yön sydän on jäätä Björk ilmaisee ihailunsa Louis Feuilladen elokuvia kohtaan (s.180). Niiden suurin tähti on varmasti myös kiehtonut hänen mieltään.
Jeanne Roques (1889-1957) tunnetaan paremmin taiteilijanimellä Musidora, ”Muusien lahja”. Jeanne syntyi kulttuurista ja politiikasta kiinnostuneeseen perheeseen. Isä oli sosialismin teorioihin mieltynyt säveltäjä, äiti kuvataiteilija ja aktiivinen feministi. Lapsena Jeanne osoitti monipuolista lahjakkuutta: hän kirjoitti, maalasi, tanssi ja näytteli. Parikymppisenä hän esiintyi yhdessä nuoren Coletten kanssa Pariisin vaudevilleteattereissa ja kabereissa, jona aikana hän omaksui Musidora-nimensä.
Musidoran muotokuva, maalannut René Carrère.
Musidoran tavaramerkkejä olivat suuret, voimakkaasti rajatut silmät ja vahva ja vaarallinen eroottisuus. Mieleenpainuvaksi ikoniksi hänen hahmonsa kehittyi elokuvissa. Hän sai aluksi vain pieniä osia. Läpimurto oli tutustuminen Louis Feuilladeen, joka antoi hänelle keskeisen roolin sarjafilmissään Vampyyrit (Les Vampires, 1915-16).
Kohtaus sarjafilmistä Vampyyrit. Mustiin pukeutunut rikollisjoukko ryövää huumatulta illallisseurueelta koruja.
Vampyyrit ovat pariisilainen rikollisjengi, joka ryöstää ja murhaa uhrejaan mustiin trikoihin verhoutuneena. Esikuvana on ollut anarkistinen Bonnot’n rikollisjoukkio. Ryhmän jäsenten henkilöllisyys on salaperäinen ja sen johtoasemasta käydään veristä kilpailua. Ryhmällä on myös tapana järjestää dekadentteja orgioita. Musidora näyttelee hahmoa nimeltä Irma Vep — nimi on anagrammi sanasta vampire. Kohtalokkaasti meikattu Irma Vep esiintyy laulajana ”Mouruava kissa” -nimisessä yökerhossa ja kulkee samalla ryöstöretkillä kokomustassa trikoopuvussa, josta tuli kuuluisa.
Kohtaus filmisarjasta Vampyyrit.
Irma Vep ryöstöretkillään.
Musidora poseeraa kissapuvussaan.
Vampyyrit-sarja näyttää edelleen modernilta. Se alkaa shokeeraavasti kamalalla rikoksella: on löydetty poliisitarkastajan irtileikattu pää. Seuraavissa osissa näyttävät murhat ja rikokset jatkuvat ja hyvän voimat, joiden kärjessä on toimittaja Guérande (Édouard Mathé), saavat ponnistella välttääkseen järjestön kaikkialle ulottuvat verkot. Irma Vep ja hänen mustat silkkitrikoonsa ovat visuaalisesti tärkeä elementti surrealismia lähentelevässä, improvisaatioon perustuvassa kerronnassa.
Feuilladen seuraavassa sarjafilmissä Judex (1916) Musidora näyttelee kavalaa Diana Montia, jonka rahanhimo ei tunne mitään rajaa. Hän käyttää seksuaalista voimaansa alistaakseen rikoskumppaninsa valtaansa eikä osoita suurta murhetta näiden kuolemasta. Sarjan hyviä henkilöitä, etenkin vastapooliaan Jacquelinea (Yvette Andreyor), hän vainoaa hellittämättä. Diana Monti on täysin vailla moraalisia estoja, joista miespuoliset konnat ajoittain kärsivät. Vaikka Musidora on naisellisen kurvikas, hän edustaa raa’an realistista ja maskuliinista stereotyyppiä sentimentaalisuuteen taipuvaisten miesten keskellä.
Diana Monti, androgyynisessä puvussa ja kampauksessa.
Diana Monti yrittää rikoskumppaninsa Moralesin (Jean Devalde, vasemmalla) kanssa saada yksityisetsivä Cocantinin (Marcel Levésque) langettamaan ansan salaperäiselle Judexille.
Jälleen miehen tapaan puettu Diana Monti on kumppaneineen saanut Judexin vangiksi. Mutta peli ei ole pelattu.
Musidoran muut elokuvaroolit ovat jääneet vaille huomiota, mutta hänen Irma Vep -hahmonsa on innoittanut taiteilijoita ja runoilijoita ja elää edelleen omaa elämäänsä visuaalisen kulttuurin maailmassa. Ohjaaja Olivier Assayas on tehnyt siitä kokonaisen elokuvan (Irma Vep, 1996).
Kun näyttelijäntyöt vähenivät, Musidora siirtyi käsikirjoittamaan, ohjaamaan ja tuottamaan elokuvia ja loi varsin merkittävän tuotannon, joka yhä odottaa tunnustusta.
Hän työskenteli myös teatterissa ja Ranskan elokuvainstituutissa. Toisinaan hän myi lippuja omien mykkäelokuviensa esityksiin ja sai varmaankin hupia siitä, että kävijät eivät osanneet yhdistää lippukassan vanhaa naista valkokankaan eroottiseen kissaihmiseen.
Vampyyrit-filmisarjan juliste, jossa kysytään: kuka? mitä? milloin? missä?
Kadonnutta 20-lukua etsimässä 