Heimolan talo, jossa Suomen eduskunta kokoontui 1911-1931 ja jossa Suomi julistettiin itsenäiseksi 6. 12. 1917. Ajan barbaariseen tapaan tämä kaunis ja historiaa henkivä rakennus purettiin 1969. Kuva 1920-luvulta, kuvaaja tuntematon. Helsingin kaupunginmuseo.

Ensimmäinen Björk-romaanini, Yön sydän on jäätä, ajoittuu maaliskuuhun 1921. Miksi lähdin liikkeelle juuri tästä hetkestä?

Kirjoitan blogin ”Mitä ja miksi” -osiossa mieltymyksestäni 1920-lukuun ja halustani kytkeä dekkarijuoni tuon ajan poliittiseen historiaan. Kun haeskelin tarkempaa kiinnekohtaa, katseeni osui Kronstadtin kapinaan. Olen suunnitellut, että laatisin siitä vielä erillisen blogikirjoituksen, mutta kerrottakoon tässä, että kapina oli viimeinen näyttävä protesti bolshevikkihallintoa vastaan ja vaikka sen tekivät työläiset ja sosialistit, se leimattiin valkoisen armeijan operaatioksi ja kukistettiin armottomasti. Kronstadt oli lähellä Suomea, joten kapinallisista osa pakeni Suomeen ja suomalaistui nopeasti.

 

Kronstadtin kapinallisia talvipakkasessa maaliskuussa 1921.

Kapina, joka alkoi maaliskuussa 1921, oli minulle otollinen hetki. Historian suuri maanjäristys on jo tapahtunut, korkeimmat hyökyaallot menneet ohitse. Minua kiehtovat eniten siirtymäkaudet ja etsikkoajat. On jännittävää yrittää rekonstruoida aikalaisten tunteet ja reaktiot sellaiseen, mitä jälkikäteen pidämme käännekohtana ja seurata, mitä tapahtuu, kun palataan arkeen.

 

Naispuolisia punavankeja vartijoineen Helsingissä vuonna 1918. Kuva Ivan Timisiarew, Helsingin kaupunginmuseo.

En tahtonut kuvata itsenäisyyteen johtavaa kehitystä, itsenäisyysjulistusta joulukuussa 1917 tai kansalaissotaa seuraavana keväänä, joten siirsin Björkinkin niistä erilleen. Hän tarkkailee näitä tapahtumia sairasvuoteelta Englannista, liian heikkona liikkumaan minnekään. Kun Suomeen puuhataan syksyllä 1918 saksalaista kuningasta ja, tämän haaveen sorruttua, vahvaa sotilastaustaista presidenttiä vuonna 1919, Björkin asemapaikka on Berliinissä Suomen lähetystössä.

Päähenkilön ja hänen tarinansa etäisyys Suomen historian tähtihetkistä on tietenkin valintani romaanikirjailijana. Mutta se heijastaa myös Björkin luonnetta. Ehkä hän on tosiaan psykosomaattisesti tehnyt itsestään sairaan, kuten hänen isänsä ilkeästi vihjailee, paetakseen traumatisoivaa tilannetta, jossa on veli käy veljeä vastaan. Keväällä 1918 hänen isoveljensä Tapani liittyy viipymättä valkoisiin, mutta Björk ei tahdo joutua valitsemaan puoltaan. Hän on syrjästäkatsoja eikä toimija. Ennen muuta hän on rauhan eikä sodan mies.

 

Itsenäisyyspäivän lipunnosto Tähtitorninmäellä 1927. Itsenäisyys on 10 vuotta vanha. Kuvaaja tuntematon. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Suomen hallitusmuodoksi vahvistetaan 19. heinäkuuta 1919 tasavalta. Se on Björkille kuin kutsuhuuto. Hän on lakimies, joka uskoo perustuslailliseen demokratiaan. Hän on myös humanisti, jonka väitöskirja käsittelee vapausajatuksen kehitystä Ranskan vallankumouksesta lähtien. Keväällä 1920 Björk palaa Suomeen, jossa presidentiksi on valittu tasavaltalainen lakimies K. J. Ståhlberg. Björkin puoluekanta on lähinnä nuorsuomalaisista kasvanutta edistyspuoluetta, jonka näkyviä hahmoja ovat presidentti Ståhlberg, Helsingin Sanomien päätoimittaja Eero Erkko (joka oli myös yksi lehden perustajista ja omistajista) ja Heikki Ritavuori, joka on sisäministeri Björkin paluun aikaan. Björkin on siksi luonnollista hakeutua työhön juuri sisäministeriöön.

 

istuntosali-presidentin-sali-foto-roos-1930-km

Sisäministeriö toimi Björkin aikana Valtioneuvoston talossa Senaatintorin itäisessä päädyssä. Kuvissa Valtioneuvoston talon istuntosaleja itsenäisyyden alkuaikoina. Yläkuvassa III kerroksen sali, alakuvassa ns. presidentin sali. Kuva Foto Roos, Helsingin kaupunginmuseo.

Björkin lailla nuori Suomen tasavalta elää muutostilassa ja hakee paikkaansa ajassa, joka on edelleen levoton, vaikka totaalinen sota onkin takana. Vuonna 1921 tapahtumiin vaikuttavat edeltävien vuosien tyrskyt, kansalaissodan ja valtiomuotokysymyksen lisäksi Virossa ja Karjalassa käydyt heimosodat. Taisteluissa harjaantuneet aktivistit ovat yrittäneet useaan kertaan horjuttaa halveksimaansa tasavaltaista valtiomuotoa. Tasavallan johtajien politiikka — häpeälliseksi koettu Tarton rauha kesällä 1920, haluttomuus auttaa rajan taakse jääneitä heimokansoja ja punaisten vankien armahdukset — on heistä sarja myönnytyksiä Neuvosto-Venäjälle ja kommunisteille.

Björk on paitsi tasavaltalainen, myös kykenevä ymmärtämään kansalaissodan hävinnyttä vastapuolta. On selvää, että myös hän joutuu aktivistien kanssa törmäyskurssille. Ensimmäisessä romaanissa hän sotkeutuu erään aktivistisolun, ”Valaveljien” toimintaan ja tekee näistä vihollisiaan. Kesäkuussa 1921 aktivistit näyttelevät tärkeää roolia suojeluskuntakriisissä, joka on romaanin Käärmeitten kesä taustalla. Kriisissä väännetään kättä siitä, mikä on uuden valtion siviilijohdon ja itsenäisenä itseään pitävän suojeluskuntalaitoksen suhde. Kriisin yhteydessä Björk on vähällä menettää uransa ja maineensa. Hän kuitenkin selviytyy haasteesta. Samoin Suomi. Monissa uusissa tasavalloissa Euroopassa epävakaa tilanne ja vahvan sotilasjohdon tai itsenäisten paramilitaaristen järjestöjen paine johtivat erilaisiin diktatuureihin.

 

Benito Mussolini (toinen vasemmalta) marssii mustapaitojensa kanssa. Vuonna 1921 mustapaidat muuttuivat paramilitaarisesta järjestöstä fasistipuolueeksi, seuraavana vuonna he tekivät sotilasvallankaappauksen ja Mussolinista tuli Il Duce, ”Johtaja”.

Vuonna 1921 eletään sikälikin yhä sotavuosien varjossa, että niiden aikana jatkuvat maailmansodan venyessä syntynyt elintarvikepula ja yleinen köyhtyminen, joita historioitsija Samu Nyström kuvaa elävästi ja perusteellisesti teoksessaan Helsinki 1914-18: pelon, toivon ja sekasorron vuodet (2013). 1919 on saatettu voimaan kieltolaki, joka on oitis synnyttänyt laittoman viinakaupan lieveilmiöineen. Väkivallan, terrorin ja vihapuheen perinne ei heti katkennut, kun oli koettu likeltä niin raakoja ja jättiläismäisiä mullistuksia kuin maailmansota, sen jälkiselvittelyt ja Venäjän vallankumous. Monien miesten ja naistenkin mielet olivat vereslihalla, aseita oli paljon ja niitä oli totuttu käyttämään.

Näissä oloissa ja varojen ja miesten puutteessa Suomen poliisilaitos ei pystynyt hoitamaan tehtäviään kovin mallikkaasti. 1920-luvun alku olikin rikollisuustilastojen osalta mustin Suomen historiassa.

Kuitenkin Björk rakastaa synnyinmaataan ja sen pääkaupunkia. Tummat varjot eivät ole koko kuva, suomalaisessa arjessa on itsenäisyyden alussa myös paljon valoisaa ja toiveita herättävää. Kansakuntamme on jo Euroopan sivistyneimpiä: lukutaito on 99 prosentilla väestöstä. Kolmesta miljoonasta suomalaisesta puolet on alle 25-vuotiaita. Helsinki kasvaa, sitä rakennetaan vauhdilla ja huvila-alueet ja metsät muuttuvat kaupunginosiksi. Nykyaika ja sen mukavuudet tekevät tuloaan, vaikka elämän tahti on vielä rauhallinen. Uskotaan, että elämä paranee ja pahin on takana. Kukaan ei voi vielä aavistaa, mitä seuraava vuosikymmen tuo tullessaan.

 

Vuosi on 1920 ja elämisen tahti verkkainen. Torikauppaa ja ajureita Rautatientorilla. Tuntematon kuvaaja. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Kirjailija ei ole usein tietoinen motiiveistaan. Uskoin aluksi, että olin valinnut Björk-kirjojen ajankohdan käytännöllisistä syistä. Vasta ensimmäisen romaanin ilmestyttyä tajusin, että maaliskuu 1921 oli minulle henkilökohtaisesti merkittävä: isäni oli syntynyt 13. maaliskuuta 1921. Aloitin sarjan intuitiivisesti tuosta ajan pisteestä, koska tunsin niin läheisesti sellaisen, joka syntynyt sinä hetkenä ja verisiteellä tehnyt minustakin osan sitä.

Seuraavassa Björk-romaanissani vietetään itsenäisyyspäivää ja joulua vuonna 1921. Itsenäisyyttä on takana vasta neljä vuotta. Yritän kuvitella, miltä se tuntuu. Se ei ole aivan helppoa nykyhetkessä, jossa itsenäinen Suomi on vakaa ja vanha  99-vuotias. Onneksi on apuneuvoja, jotka aikakoneen tavoin siirtävät minut isoäitini aikaan. Eilen ja tänään olen mielihyvällä lueskellut Ilta-Sanomien liitettä ”1917: Suomen tarina”. Sen mukaansatempaavat artikkelit ovat pääasiassa toimittaja ja kirjailija Seppo Varjuksen kirjoittamia. Myös kuvamateriaali on hienoa. Suosittelen koostetta lämpimästi itsenäisyyspäivän lukemiseksi.

img_3779