Joulukävelyllä

Joulukuusi Senaatintorilla vuonna 1967. Kuva Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo.

Pitkästä aikaa…

Blogissani on ollut kolmen kuukauden tauko. Anteeksi, hyvät lukijani! Syy on yksinkertainen: valtavan paljon työtä. Vuoden 2017 aikana olen julkaissut kaksi romaania. Villa Speranza ilmestyi tammikuussa ja neljäs Björk-kirja, Koston kukat, toukokuun lopussa. Viimeksimainittu syntyi enimmäkseen tämän vuoden puolella, ja heti perään piti käydä kiinni toiseen käsikirjoitukseen, joka nyt on menossa painoon ja ilmestyy ensi helmikuussa… siitä enemmän myöhemmin.

Eikä tässä kaikki. Olen kirjoittanut väitöskirjaani (aiheena vanha intialainen kirjallisuus) niin tiiviisti, että pääsen todennäköisesti ensi syksynä sitä väitöstilaisuudessa puolustamaan. Luottamustehtävänikin ovat pitäneet minut kiireisenä.

Näiden puuhien alle on tänä syksynä jäänyt kaikki muu. Mutta nyt kun väitöskirjatyö on valmistumassa ja viides Björk-romaani työn alla, palaan taas blogin pariin. Joten pysykää linjalla!

Olen nyt hiljentänyt hiukan työtahtia ja valmistautunut jouluun. Siihen kuuluu kuljeskelu Helsingissä, joulukatujen, joulutorien ja joulukuusien katselu ja kahviloissa istuskelu, ja toki myös jouluostokset. Tuomaan markkinat oli taas pystytetty Senaatintorille, ja sieltä löytyi yhtä ja toista.

Torin eteläreunan rakennukset ovat jouluksi saaneet valokranssit. Ne näkyvät paremmin hämärässä, jota tähän aikaan kyllä riittää.

Sepän paja.

Suomi-aiheisia pelejä: tästä tykkäsin kovasti!

Torilla leijui ihania tuoksuja. Glögiä, torttuja, muita leivonnaisia ja makkaraa. Ilahduttavasti tarjolla oli myös vegaanista borssikeittoa ja gulassia!

Kaupunginmuseokin oli jouluksi koristeltu. Siellä ja Ruiskumestarin talossa Kristianinkadulla voi tutustua entisajan jouluun.

Vuorikadulla Sofian antikvariaatissa tarjottiin glögiä ja piparkakkuja, ja mukaan tarttui tietenkin taas kirjoja. Ikkunassa oli kirjoista koottu joulukuusi.

 

Antikvariaatin joulu.

Kaisaniemenkadun Steam Coffeessa oli tavallisempi kuusi. Kahviloissa on mukava tavata ystäviä ja kirjoitella. Harmi, etten voi juoda kahvia ylenmäärin, vaikka pidän siitä kovasti: menetän yöuneni.

Unioninkatua Pitkällesillalle tullessa huomaa ”Pikku Naantalin” eli Unioninkatu 45:n joulukoristeet. Sillalle päin antavissa ikkunoissa on joulukalenterinumeroita. Tämä rakennus oli pitkään Helsingin väkirikkain, eli siinä asui sotien jälkeen noin 1500 asukasta: enemmän kuin Naantalissa, siitä nimi. Sitä ei ollut olemassa vielä Björkin kuljeskellessa Siltavuoressa öisillä retkillään. Se rakennettiin vuosien 1923-27 välillä. Se on myös siitä erikoinen, että sen läpi kulkee katu.

Pikku Naantali.

Hakaniemen kauppahalli on menossa remonttiin ja väistötiloihin, mutta joulun ajan vanha kunnon halli on vielä onneksi auki. Sen edustalla on pitkään ollut joulukuusi.

Sisällä hallissa on tunnelmaa. Taas vastaan tuli lumoavia joulun ja jouluisten ruokien tuoksuja. Oli hauska kulkea ympäri ja katsella kauppapuoteja.

Vanhat kauppahallit ovat vastustamattomia. Toivottavasti Hakaniemen hallissa säilyy remontin jälkeen entinen tunnelma. Kaikenlaista ostosta kertyi, ja nälkäkin tuli. Piti ostaa kotiin joulutorttuja. Nämä ovat ”laukkutorttuja”, jollaisia äitini aina teki. Minulla on muotti niitä varten, mutta en ole niitä usein tehnyt. Lapset ovat halunneet tähtimallisia joulutorttuja.

Tänä aamuna hain kotiin joulumme pääruoan. Emme syö kinkkua, vaan kalkkunaa. Enkä tee kokonaista lintua. Olen pari kertaa kamppaillut valtavan tipusen kanssa, eikä tulos ole ollut oikein mieleeni. Kerran sitten hankin kaksi rintafilettä, jotka valmistin omalla tavallani, ja niistä tuli jokavuotinen hitti. Fileiden (jotka painavat runsaan kilon) pintaan hierotaan kevyen pannussa ruskistamisen jälkeen sitruunankuorta ja -mehua ja mustapippuria, ja ne pistellään täyteen valkosipulin kynsiä niin, että ne muistuttavat siilejä. Sitten ne kypsytetään uunissa välillä valellen ja ne tarjotaan paistettujen vihannesten kera.

Olin varannut fileet etukäteen Kauppakeskus Jumbon Stockmannilta. Jumbossa oli hieno joulukuusi.

Kotiimme en ole viime vuosina hankkinut elävää kuusta, koska se allergisoi liikaa. Meillä on hyvälaatuinen tekokuusi. Mutta kaipaan kyllä kuusen tuoksua, joten nuuhkin kuusia kaikkialla, missä niitä on.

Hyvää joulunaikaa!

Joulukuusimarkkinat Rautatientorilla. H. Biesen piirros Joulurauha-lehdestä vuodelta 1899. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.