Tervehdys, blogini lukijat!

Jälleen on vietetty hiljaiseloa, jonka vuoksi pyydän anteeksi. Tällä kertaa syynä työkiireiden lisäksi VIRUS (kyllä, pitää kirjoittaa isoilla kirjaimilla, koska se oli niin kamala), joka hyökkäsi kimppuuni viime lokakuun lopussa juuri ennen Helsingin kirjamessuja eikä sitten päästänytkään minusta irti moneen, moneen viikkoon.

Vihollinen lähikuvassa: adenovirus.

Sairastin erilaisia nenäontelon, kurkun ja keuhkoputken tulehduksia ketjussa, mutta pahin oli silmätulehdus. Sekin uusi monta kertaa ja seuraksena oli heikentynyt näkö: marraskuussa olin puolisokea ja vasta joulun jälkeen viruksen nakertamat arvet sidekalvoilla alkoivat parantua. Kaikenlainen lukeminen ja kirjoittaminen on siksi ollut hyvin hankalaa, ja bloginpito on ollut ihan mahdotonta.

Rembrandtin etsaus, jossa nainen opastaa sokeaa miestä. Silmätulehduksen ollessa akuutti en uskaltanut lähteä kotoa: pelkäsin kaatuvani, kun näköni oli huonontunut virusten mellastaessa sidekalvolla.

Nyt olen toipumassa ja kirjoittaminen sujuu jälleen. Mutta ei hurjastella. Tämä päivitys on oikeastaan vain hyvän uuden vuoden toivotus ja lyhyt summeeraus siitä, mitä nyt on tekeillä.

TÄMÄ on ilmestynyt, ja väittelen sen kanssa 18.1. saadakseni vihdoin viimein filosofian tohtorin arvon.

Ja parhaillaan viimeistelen TÄTÄ, jonka pitäisi ilmestyä helmikuun lopulla.

Lisäksi olisi työstettävä vielä vähän TÄMÄN dialogia, koska kohta alkavat harjoitukset ja ensi-iltakin on jo 28.3.

Kun kaikki tämä on tehty, käärin hihat ja käyn kiinni kuudennen Björk-kirjan käsikirjoitukseen. Sen ja ”Iloisten sielujen hotellin” myötä ajatukseni kiinnittyvät taas 1920-lukuun, ja blogiinkin tulee kirjoitettavaa.

Vielä yksi uutinen: kuulin ilokseni, että Topelius-näytelmää (ks. edelliset päivitykset) esitetään vielä tämänkin vuoden puolella. 14.1. klo 18 on esitys Yliopistomuseossa Helsingissä ja 2.2. Runeberg-museossa Porvoossa.

Puuhaa siis riittää edelleen, mutta onneksi vuoden alku lupaa hyvää: olen pitkästä aikaa TERVE!