• Minä ja tuotantoni
  • Mitä ja miksi
  • Björk
  • Ajankohtaista
  • Yhteydenotto

Kadonnutta 20-lukua etsimässä

Kadonnutta 20-lukua etsimässä

Monthly Archives: toukokuu 2021

Juhannusyön painajainen

28 perjantai Tou 2021

Posted by virpihameenanttila in Yleinen

≈ 3 kommenttia

Uusi Björk, Juhannusyön painajainen, ilmestyy muutaman päivän päästä. Tein siitä mainosvideon, jonka julkaisin Facebookissa. Julkaisen sen myös blogissa, jotta se ei katoa netin syövereihin.

Minusta on hauska tehdä lyhyitä videoita. Jatkossa niitä syntyy ehkä muutenkin kuin vain uusien kirjojen trailereiksi. Saa nähdä!

    Kuka heistä?

    08 lauantai Tou 2021

    Posted by virpihameenanttila in Björk, Elokuvat, Rikosromaani

    ≈ Kommentit pois päältä artikkelissa Kuka heistä?

    Kahdeksas osa Björk-sarjaa etenee hyvää vauhtia kohti kirjapainoa. Jos kaikki sujuu kuten on suunniteltu, Juhannusyön painajainen on lukijoilla kesäkuun alussa. Tällä kertaa romaanin vuodenaika osuu kohdalleen ilmestymishetken kanssa: sen tapahtumat alkavat juhannusviikolla 1922, mystiset kuolemat ajoittuvat juhannusyöhön ja Björk pääsee tutkimaan niitä juhannuspäivänä 24.6. Kirjan lopussa ollaan vielä kesäkuun viimeisen päivän puolella.

    Sarjani perusasetelman valitsin jo ensimmäisessä osassa. Se luo rikoksille ja niiden tutkinnalle määrätyt rajat.

    Rikostutkijani Karl Axel Björk on amatöörisalapoliisi, joka toimii poliisin kanssa yhteistyössä. Tutkinnassa korostuu aivotyö, jossa etsitään motiiveja, tilaisuutta ja alibeja ja punnitaan todisteiden merkitystä. Tutkinnan tekninen puoli on sivussa, koska nykyajan hienouksia, kuten supervahvoja mikroskooppeja tai dna-analyysia ei ollut poliisin käytössä. Tosin nykyäänkin panostetaan aivotyöhön ja profilointiin, eikä dna-analyysiin luoteta yhtä paljon kuin ennen, koska siihen sisältyy näytteenotossa ja analyysissa erilaisia virheen mahdollisuuksia.

    Koska rikoksetkin ovat Björk-sarjassa ajalleen tyypillisiä, tyylilajiksi on vakiintunut melko perinteinen salapoliisitarina, jossa todisteiden ja epäilyjen avulla edetään kohti rikoksen ratkaisua. Action ei ole etualalla eivätkä rikokset ole ylen raakoja. Poikkeuksen tähän tein romaanissa Tiergartenin teurastaja, jossa jahdataan sarjamurhaajaa Berliinissä. Se onkin sarjan synkein osa. Mutta Björkin palauttua kotimaahan rikostutkintakin palasi tuttuun kuka-sen-teki (whodunnit) -kaavaan.

    Juhannusyön painajaisen päätin rakentaa perinnetietoisesti ”suljetun piirin” (closed circle of suspects) mallin mukaan. Sitä ei pidä sekoittaa ”suljetun huoneen” malliin: siinä rikos näyttää mahdottomalta, koska rikospaikalla on vain uhri ja se on ollut muilta lukittu. Suljetussa piirissä epäiltyjä on valmiiksi rajattu määrä. Mallin tunnetuin käyttäjä on Agatha Christie. Hänen kirjallinen läpimurtonsa Stylesin tapaus (The Mysterious Affair at Styles, 1920), joka esitteli salapoliisi Hercule Poirotin (ja myös Arthur Hastingsin ja tarkastaja Jappin), on ”kartanomysteeriksi” (the country house mystery) sittemmin nimetyn lajityypin perusteos. Rikos tapahtuu maalaiskartanossa, jossa tapahtuma-aikana oleskelleista sukulaisista, ystävistä ja palkollisista syntyy automaattisesti epäiltyjen joukko.

    Christie käytti samaa asetelmaa myöhemmin useaan kertaan. Muiden käsissä kartanomysteeri on siksi näyttänyt usein valjulta Christie-jäljitelmältä. Kunnianhimoiset tekijät ovatkin muuntaneet formaattia uudenlaiseksi eri tavoin. Robert Altmanin elokuva Gosford Park (2001), jonka käsikirjoitti sittemmin Downton Abbeyn myötä kuuluisuuteen noussut Julian Fellowes, nosti etualalle englantilaisen yhteiskunnan luokkaerot ja niiden raakuuden. Rian Johsonin Veitset esiin (Knives out, 2019) ilkamoi taitavasti lajityypin ulottuvuuksilla.

    Gosford Park (2001)
    Knives Out (2019)

    Suljettu epäiltyjen piiri voi syntyä myös junassa, laivalla tai saarella. Christie hyödynsi näistä jokaista. Idän pikajunan arvoitus (Murder at the Orient Express, 1934) on varmasti juna-varianteista kuuluisin. Hercule Poirot törmää harvinaisen ristiriitaiseen murhatapaukseen, jonka ratkaisu piileekin juuri ristiriidoissa. Mukana on myös Christielle tyypillisesti henkilöitä, jotka esiintyvät valeasussa tai väärällä nimellä.

    Idän pikajunan arvoitus, 1974. Ohjaaja Sidney Lumet. Poirotin roolissa Albert Finney.
    Lumetin elokuva on hyvin tyylikäs.
    ITV:n Poirot-sarjan versio (2010) on lisännyt romaaniin ison annoksen uskonnollista ahdistusta ja syyllisyydentuntoa.
    Uusimmassa versiossa vuodelta 2017 Poirot´n roolissa on Kenneth Branagh, joka on myös ohjannut elokuvan.

    Rikos tapahtuu laivalla lähes yhtä kuuluisassa romaanissa Kuolema Niilillä (Death on the Nile, 1937). Jälleen mukana on muita Christielle ominaisia elementtejä, kuten rikoksentekijä, joka suuntaa epäilyt itseensä, mutta hankkii vesitiiviin alibin, ja ”valerikos”, jonka tarkoitus on myös johtaa tutkintaa harhaan.

    Elokuvaversiossa vuodelta 1978 pääosassa on Peter Ustinov.
    Tämäkin elokuva satsaa pukuihin ja lavastukseen. Tosin naisten iltapuvut ovat tapahtuma-aikaan nähden liian paljastavia.

    Saarta Christie käytti erikoisella tavalla romaanissa Eikä yksikään pelastunut (And Then There Were None, 1939). Siinä saarelle tulleet murhataan yksi kerrallaan, ja epäiltyjen joukon vähetessä tunnelma kiristyy. Rikoksen ratkaisu on nerokas, mutta ei kovin uskottava.

    Vuonna 2015 romaanista tehtiin kolmiosainen televisiosarja.

    Tavanomaisempi saari-juoni on romaanissa Varjossa auringon alla (Evil under the Sun, 1941). Saarella lomailevat ovat kaikki epäilyttäviä, mutta syyllinen on tietenkin se, jota vähiten epäillään. Rikollinen on Christien tapaan turvautunut ovelaan hämäykseen, joka sotkee käsitystä siitä, miten rikos on tapahtunut.

    Vuoden 1982 elokuvaversio sai nimen Rikos auringon alla. Hercule Poirot´n roolissa oli jälleen Peter Ustinov.

    Juhannusyön painajaiseen valitsin suljettu piiri -teemasta saari-muunnelman, jota käsittelin kuten Christie Varjoja auringon alla -romaanissa. Juhannuksena huvilalle Helsingin itäisen saariston saareen kokoontuu joukko varakkaita helsinkiläisnuoria, jotka pitävät riehakkaat juhlat. Aamulla löytyy kaksi ruumista. Jokainen saarella ollut on epäilty, jokaisella on ollut tilaisuus tehdä rikos.

    Käytin romaanissa myös joitain muita Christien mysteereille tyypillisiä piirteitä, joista voi lukea tarkemmin esim. tästä ja tästä. Näitä ovat mm. suuri epäiltyjen määrä, joka tekee tutkinnasta mutkikkaan. Samoin lukijaa hämmennetään esittelemällä runsaasti yksityiskohtia ja rinnakkain kulkevia tapahtumaketjuja sekä käyttämällä paljon dialogia. Koska useimmat epäillyistä lisäksi salaavat jotakin, kukin omista syistään, Björk joutuu etsimään totuutta sotkuisesta vyyhdestä kuin neulaa heinäsuovasta.

    Tarjolla on siis kesäluettavaksi perinteinen rikosmysteeri!

    Sidney Pagetin kuvitusta Sir Arthur Conan Doylen tarinaan Sir Eustacen kuolema (The Adventure of the Abbey Grange, 1904).

    Blogit

    • Arjen historia
    • Elossa1930
    • Helsinki Experience
    • Hermeneuttinen karuselli
    • Museoliitto
    • Samu Nyströmin kotisivut
    • Scripta selecta
    • Tsaarin Helsinki

    Linkit

    • Elävä arkisto
    • Finna
    • Helsingin kaupunginmuseo
    • Helsinki ennen ja nyt
    • Helsinki ennen: 1920-luku
    • Otava

    Virpi Hämeen-Anttila

    • Otavan verkkosivuilla
    • Virpi Hämeen-Anttila Facebookissa

    Kategoriat

    • Arkkitehtuuri
    • Björk
    • Design
    • Elokuvat
    • Estetiikka
    • Helsinki
    • Historia
    • Historiallinen romaani
    • Huvit
    • Kieltolaki
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Media
    • Muoti
    • Politiikka
    • Rikollisuus
    • Rikosromaani
    • Tiede ja teknologia
    • Urheilu
    • Yhteiskunta
    • Yleinen

    Arkistot

    • toukokuu 2022
    • syyskuu 2021
    • toukokuu 2021
    • maaliskuu 2021
    • joulukuu 2020
    • syyskuu 2020
    • heinäkuu 2020
    • maaliskuu 2020
    • helmikuu 2020
    • joulukuu 2019
    • elokuu 2019
    • maaliskuu 2019
    • helmikuu 2019
    • tammikuu 2019
    • marraskuu 2018
    • lokakuu 2018
    • kesäkuu 2018
    • toukokuu 2018
    • tammikuu 2018
    • joulukuu 2017
    • syyskuu 2017
    • elokuu 2017
    • heinäkuu 2017
    • toukokuu 2017
    • huhtikuu 2017
    • helmikuu 2017
    • tammikuu 2017
    • joulukuu 2016
    • marraskuu 2016
    • lokakuu 2016
    • syyskuu 2016
    • toukokuu 2016
    • huhtikuu 2016
    • maaliskuu 2016
    • helmikuu 2016
    • tammikuu 2016
    • joulukuu 2015
    • marraskuu 2015
    • lokakuu 2015
    • syyskuu 2015
    • elokuu 2015
    • heinäkuu 2015
    • kesäkuu 2015
    • toukokuu 2015

    Meta

    • Rekisteröidy
    • Kirjaudu sisään
    • Sisältösyöte
    • Kommenttisyöte
    • WordPress.com

    Pidä blogia WordPress.comissa.

    • Seuraa Seurataan
      • Kadonnutta 20-lukua etsimässä
      • Liity 104 muun seuraajan joukkoon
      • Already have a WordPress.com account? Log in now.
      • Kadonnutta 20-lukua etsimässä
      • Mukauta
      • Seuraa Seurataan
      • Kirjaudu
      • Kirjaudu sisään
      • Ilmoita sisällöstä
      • Näytä sivu lukijassa
      • Hallitse tilauksia
      • Pienennä tämä palkki
     

    Ladataan kommentteja...