Aloitan syyskuun arkkitehtuuriarvoituksella. Mistä tällainen rakennus löytyy?
Arkkitehtuuriarvoitus no 10
06 keskiviikko syys 2017
Posted in Arkkitehtuuri, Helsinki
- Bloggaa uudelleen
-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Kadonnutta 20-lukua etsimässä
%d
Lauri Martikainen said:
Hei. Kyseessä on Rikhardinkatu 1 (Kasarmikadun kulmatalo) Kaartinkaupungissa.
TykkääTykkää
virpihameenanttila said:
Aivan oikein, talo on Rikhardinkatu 1 – Kasarmikatu 44 Rikhardinkadun kirjaston vieressä. Se on rakennettu vähän myöhemmin kuin sitä paljon tunnetumpi kirjastotalo (jonka suunnitteli Theodor Höijer ja joka rakennettiin v. 1880-1881). Vuonna 1899 syntyi tämä talo. rakennuttajina hammaslääkäri Ernst Wasenius (eli ”Tand-Wasse”, palopäällikkö Gösta Waseniuksen eli Brand-Wassen veli), maisteri Wenzel Hagelstam (liekö sukua antiikkia ja vanhoja kirjoja myyville Hagelstamin veljeksille) ja tilanomistaja Axel Wahren. Arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman ja Wasastjerna oli vastuussa piirustuksista. Talo on ikäisekseen aika koruton. Se oli tarkoitettu asuintaloksi, mutta siinä on pitkään oleillut erilaisia liikeyrityksiä tai yhdistyksiä ja asukkaita on ollut vain muutamia.
TykkääTykkää
Lauri Martikainen said:
Talon ulkoasu on jotenkin modernimpi kuin rakennusvuosi antaisi ymmärtää (toki ainakin pohjakerrosta on muutettu myöhemmin, mutta se ei näy oheisessa kuvassa). Rakennus muistuttaa varsin paljon muutamaa vuotta nuorempaa Yrjönkatu 7:n rakennusta, jonka arkkitehti on Hugo Lindberg. En tiedä onko hänellä jotain yhteyttä Rikhardinkatu 1:n arkkitehteihin. Tiedän kyllä seuraavankin arkkitehtuuriarvoituksen ratkaisun, mutta ehkä annan muidenkin yrittää…
TykkääTykkää
virpihameenanttila said:
Alakertaa on ainakin muutettu jälkeenpäin, mutta suoraviivaisuus yläkerroksissa näyttää alkuperäiseltä. En tiedä, kuka arkkitehtitoimiston arkkitehdeistä oli eniten vastuussa talon ulkomuodosta. Se tosiaan tuo mieleen Yrjönkatu seiskan. Kantakaupungissa on joitain 1800-luvun puolella rakennettuja taloja, jotka näyttävät vähintään 20 vuotta nuoremmilta. Kiva kun et heti vastaa seuraavaan, vaikka uskon että tiedät vastauksen. Odotellaan pari päivää, jos joku muukin keksii.
TykkääTykkää
Lauri Martikainen said:
Tutkin asiaa hieman tarkemmin. Finnasta löytyi rakennusta esittävän kaupunginmuseon kuvan kohdalta seuraava tieto: ”Ullakkokerros rakennettiin vuonna 1929 (Asta Nyman). Entisen katutason ja ensimmäisen asuinkerroksen julkisivut vuorattiin punaisella Espoon graniitilla ja näiden kerrosten ikkunanjakoa muutettiin vuonna 1938…” Valitettavasti Finnasta ei löytynyt yhtään katutason kuvaa rakennuksesta ennen vuotta 1929. Sen sijaan löysin ilmakuvan Kaartinkaupungista vuodelta 1924: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0038uc. Sen perusteella kattolinja näyttäisi muuttuneen jonkin verran, sillä katon pyöreä ”harjanne” on kuvassa erkkerin oikealla puolella olevien ikkunoiden päällä kun nykyisin se on suoraan erkkerin yläpuolella. Erkkerin päällä saattaisi olla myös jonkinlainen tornihuippu, mutta kyse voi toisaalta olla vain varjosta. Valitettavasti ilmakuvasta ei saa varmuudella selvää julkisivun koristeista, vaikka se kyllä näyttää melko paljaalta kuten nykyisinkin. Esim. Saksassa on jo 20-30-luvuilla modernisoitu 1800-luvun rakennuksia poistamalla niistä julkisivun koristeita, joten periaatteessa on mahdollista, että käytäntöä olisi noudatettu Suomessakin.
TykkääTykkää
virpihameenanttila said:
Hienoa, kun löysit näin yksityiskohtaisia tietoja, ja kiitos niistä! Vanhempien talojen alakerrosta usein muokattiin ja ylös lisättiin kerroksia, ja/tai kattorakenteita muutettiin. Tämä näkyy monen ”alkuperäisen” talon historiassa. Myös rappaus ja vuoraus uusittiin ja siinä vaiheessa mukaan saattoi tulla muuta uutta. Harmi tosiaan, että tästä talosta ei ole kunnollisia valokuvia muutoksia edeltäneeltä ajalta. Etsin niitä itsekin, kun kirjoitin blogimerkinnän, mutta löytyi vain tuo sama ilmakuva, jossa katto peittää talon fasadin, ja siinä vaiheessa luovutin. Mutta tosi mukava, että talojen historia kiinnostaa monia, ja tarkoitus onkin houkutella näille sivuille niitä, joilla on enemmän tietoa jaettavaksi muille. Ilmavalokuvasta ainakin saattoi päätellä, kuten sanot, että katto oli erilainen ennen, mutta luulen kyllä myös, että fasadi on ollut melko koristamaton, lähes ankaran näköinen muihin ajan rakennuksiin verrattuna. Aikamoista salapoliisityötä tämä on, ja siihen menee aikaa, jos tahtoo olla huolellinen. Pitäisi löytää vanhat rakennuspiirustukset: se auttaisi, jos valokuvia ei ole. Tällaisia arkistojakin on paljon kadonnut tai tuhoutunut.
TykkääTykkää
Frans Lybeck said:
Tulee vähän jälkijunassa mutta törmäsin sattumalta tähän keskusteluun.
Kasarmikat 44:n 1899 julkisivu näyttäisi toteutuneen
Joskin katutason kaarikkunat on muutettu kymmenisen vuotta myöhemmin
Branderin kuvasta 1907 Eteläespan suunnalta talo näkyy, kuva on niin laadukas että voi zoomata. Katutason poterot ja alaosan runsaat muodot näkyvät ja siihen on ilmestynyt vielä parveke.
https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000000bs
TykkääTykkää